Kevään korvalla – viljelyn niksejä keväällä

Apr 8, 2014 by

Kevään korvalla – viljelyn niksejä keväällä

Marjapensaiden lannoituksessa pitää noudattaa varovaisuutta ja muistella, miten pensaat kasvoivat edellisenä vuotena ja millaiseen maaperään ne on alunperin istutettu. Tavanomaisin virhe on liika lannoittaminen. Tällöin pensas kyllä näyttää kukoistavan, se vihannoi kesällä kauniin tumman vihreänä, mutta pensas keskittyy kasvamiseen ja marjasato voi jäädä vajaaksi ja tiheässä olevat lehdet haittaavat syyskesällä sadonkorjuuta. Eräs naapurini onnistui aikoinaan antamaan varoittavan esimerkin marjapensaiden lannoittamisesta: hän toi kottikärrykuormia karjanlantaa pensaidensa juurelle ja toivoi niiden kasvavan ja kukoistavan. Näin kävikin ja pensaat kasvoivat ja tuottivat valtavan määrän lehtiä, mutta syksyllä ne eivät tuhdin tyyppilannoituksen takia ehtineet tuleentua ja seuraavana talvena ne kuolivat kaikki.

 

Jos marjapensaat vaativat varovaista lannoitusta, kurpitsan ja raparperin voi periaatteessa istuttaa suoraan palaneen karjanlantapatterin päälle. Tosin niiden vesitaloudesta pitää huolehtia, sillä patterin päällä ne eivät välttämättä saa riittävästi vettä. Yksi keino on muotoilla istutuspaikka mullalla niin, että se muodostaa tavallaan kauluksen istutettujen kasvien ympärille. Kauluksen sisään voi sitten kaataa vettä, mutta ei suuria määriä kerrallaan, sillä isot vesimäärät vain imeytyvät pintamullan läpi alas.

Perunan istutus on taitolaji. Jos istutat liian aikaisin, saat pelätä, että alkukesän hallayöt vievät perunan taimet. Jos istutat liian myöhään, perunan mukulat eivät syksyllä ehdi varttua ja tuottaa hyvää satoa, vaikka vuoden tulo olisikin ollut perunalle suotuisa. Kannattaa katsoa, millainen istutuspaikka on hallan kannalta. Jos paikka on suojaisa ja erityisesti jos istutuspaikka sijaitsee järven läheisyydessä, hallan vaara on pienempi kuin jos istutuspaikka on avoimessa notkelmassa. Lähellä sijaitseva järvi toimii keväällä lämpövarastona ja tasoittaa lämpötilaeroja, joten hallayö ei välttämättä tee tuhojaan, ja suojaisa sijainti estää pakkasen puolella olevan ilman liikkumisen pellon yli.

Myöhemmin kesällä perunaa saattaa uhata perunarutto, varsinkin, jos kesä on ollut sateinen. Muista, että vanhan sanonnan mukaan “peruna kaipaa vettä vain keitettäessä”. Älä kastele sitä istutusvaiheessa lainkaan, vaikka maa olisi keväällä hyvinkin kuiva, ja myöhemminkin vain, jos maa pitkän hellejakson jälkeen alkaa pahasti halkeilla – jos silloinkaan. Peruna hoitaa itse vesitaloutensa ja löytää juurillaan yllättävästi vettä jopa päälle päin hyvin kuivan näköisestä hiekkamaasta. Liika kastelu ei nopeuta perunan kasvua, ja toisaalta perunarutto vaanii sellaisia viljelyksiä, joita ei ole käsitelty kaupallisilla kasvinsuojeluaineilla.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *